Digiratkaisujen kaksoisrooli: näytä tulevaisuus ja helpota arkea

Digitaaliset ratkaisut eivät ole ihmelääke. Liiketoiminnassa voi epäonnistua, vaikka käytössä olisi kuinka edistyksellistä teknologiaa. Monissa yrityksissä ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa organisaation osat – esimerkiksi markkinointi ja myynti – eivät välttämättä riittävästi kohtaa toisiaan tai jaa tietoa, tai niiden roolit ovat epäselvät. Tällöin digitaalisuus voi tuoda tekemiseen lisää laatua. Se tarjoaa työkaluja, joita ilman on yhä vaikeampi menestyä.

Havaitsin tämän käytännössä, kun työskentelin 15 vuotta yhdysvaltalaisissa teknologiayrityksissä. Niiden palveluksessa pääsin ensimmäisten joukossa todistamaan, miten digitaaliset palvelut ottivat valtavia harppauksia kohti tulevaisuutta.

Kehitimme aktiivisesti muun muassa verkkokauppapalveluja, jotka tulivat osaksi suomalaisten arkea vasta paljon myöhemmin. Tajusin tuolloin, että maailman muutoksessa on oltava vahvasti mukana – ei ainoastaan kyytiläisenä, vaan ohjaamassa alan liiketoimintaa.

Visio vastaan nykyisyys

Hyppy tulevaisuusorientoituneeseen amerikkalaiseen ICT-maailmaan ei ollut helpoimmasta päästä. Siellä oli markkinoitava ja myytävä ihmisille ja asiakkaille visiota tulevaisuudesta – todellisuutta, jota ei vielä ollut olemassa, mutta jota vasta oltiin kehittämässä.

Suomalaisessa yritysmaailmassa oli etenkin vielä tuohon aikaan eri meininki. Täällä oli totuttu insinöörilähtöisyyteen ja siihen, että myydään sitä, mitä varastosta löytyy – täysin valmiina tuotteena.

Vision myyminen on aivan eri asia; on saatava ihmiset uskomaan liiketoiminnan ytimeen ja ajatukseen siitä, että vuoden tai kahden vuoden päästä saadaan aikaan jotain todella mullistavaa. Rakennettiin kumppanuus asiakkaiden kanssa. Sen ajatustyön johtaminen vaatii kykyä ja näkemystä, kun konkreettisesti ei olla saatu vielä kovinkaan paljon aikaan. Yhdysvalloissa ja etenkin Piilaaksossa tämä ajattelu on tavallista, Suomessa ei.

Käyttökokemus ratkaisee

IT-buumin jälkeinen digitaalisuuden aikakausi on kuitenkin vaikuttanut erittäin paljon myös suomalaisyritysten osaamiseen. Niiden henkilöstön on hallittava yhä enemmän työkaluja, sovelluksia ja järjestelmiä, joita ei kymmenen vuotta sitten tarvittu lainkaan. Kun esimerkiksi markkinoinnissa saattoi ennen pärjätä sillä, että tiesi kaiken paperisista julkaisuista, nyt on lisäksi tiedettävä yhtä ja toista muun muassa digitaalisen sisällön julkaisujärjestelmistä. Tällainen tiedon päivittäminen ei ole kaikille helppoa, se vaatii sopeutumista ja oppimiskykyä – halua kehittyä kokonaisvaltaisena osaajana.

Digitaalisten ratkaisujen yleistyminen on paitsi muuttanut yritysten ja työtehtävien arkea myös avannut ovia valtavalle määrälle uusia digiratkaisujen tarjoajia. Jotta niistä olisi todellista hyötyä yritysten arjessa, avainasemaan nousevat palvelujen yhteensopivuus, skaalautuvuus ja ennen kaikkea käyttökokemus.

Granon tarjoamien digitaalisten ratkaisujen kehittämistä ohjaa niiden helppokäyttöisyyden takaaminen. Eniten järjestelmistämme hyötyvät asiakkaidemme ihmiset – he, jotka saattavat työskennellä niiden avulla joka ikinen päivä. Mitä tarkemmin ymmärrämme heidän arkeaan ja kuuntelemme heidän toiveitaan, sitä paremmat menestysmahdollisuudet meillä molemmilla on.