Ajankohtaista - Grano — 19.10.2018 — min. lukuaika
Markkinoilla on hyvin erilaisia tapoja viedä julkaisuja sähköiseen muotoon ja verkkoon – joskus voi olla melko uuvuttavaa yrittää löytää se itselleen sopivin vaihtoehto monenkirjavan tarjonnan joukosta. Tarjontaa on ilmaisista alustoista hyvinkin kalliisiin vaihtoehtoihin ja paljon siltä väliltä. Tässä hieman apua valinnan tekemiseen ja muutamia vinkkejä siihen, mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon.
Miksi e-julkaisu?
Kannattaisiko esimerkiksi asiakaslehdestä tehdä e-julkaisu? Olisiko digiversio hyödyllinen asiakkailleni tai sidosryhmilleni? E-julkaisun parhaat puolet tulevat tässä:
- Digiversiolla ei ole kappalemäärää, eli yhdellä digiversiolla voi olla rajaton määrä käyttäjiä tai lukijoita.
- Sisältö on aina ajan tasalla, koska sisältöä voidaan korjata ja päivittää koska tahansa julkaisemisen jälkeen. Muistathan kuitenkin lisätä, että olet tehnyt muutoksia, sillä se lisää luottamusta lukijoiden silmissä.
- Digitaalisuus antaa mahdollisuuden laajalle näkyvyydelle: Asiakas saa valita kumpaa kuluttaa, digiä vai printtiä, tai sitten molempia.
- Oikea suhde painetun ja digitaalisen julkaisemisen välillä laskee kustannuksia.
- Digitaaliseen julkaisuun voidaan sijoittaa aineistoa, joka kasvattaa juttua entisestään tai ei toimi painettuna, kuten videot, animaatiot ja hakuominaisuus.
Mihin muotoon e-julkaisu tehdään?
Digijulkaisujen vallitsevat trendit ovat vaihdelleet matkan varrella jonkin verran. Myös julkaisun taustalla pyörivä tekninen toteutus on vaihdellut, ja voisikin puhua digijulkaisemisen eri aikakausista. Miten digiversio sitten oikein toteutetaan ja missä muodossa? Tässä yleisimpiä digijulkaisujen teknisiä toteutustapoja:
PDF eli Portable Document Format on dokumenttien arkistointi- ja siirtämisformaatti.
PDF:n hyviä puolia ovat niiden helppo tuotettavuus. PDF:n voi luoda lähes mistä tahansa ohjelmasta missä alkuperäinen aineisto on luotu. Lisäksi se on helppo tulostaa. PDF on aina myös yksi tiedosto, joten sen siirtäminen paikasta toiseen on helppoa – mikä on aikanaan ollutkin yksi PDF:n tärkeimpiä ominaisuuksia ja syy sille, miksi se on kehitetty. Voit esimerkiksi lähettää Granolle PDF:n haluamastasi tiedostosta, jonka voimme kätevästi muuntaa HTML5-muotoon.
HTML5
Pohjimmiltaan HTML5 on yleisteknologia, jota käytetään kaikenlaiseen internet-julkaisemiseen, kuten esimerkiksi blogeissa, verkkosivuissa ja verkkosovelluksissa. Digijulkaisut ovat vain yksi HTML5-teknologian verrattain kapea käyttömuoto. Toisin kuin PDF ja vanha Flash-muoto, sitä ei omista mikään yksityinen yritys, vaan ylläpitäjä on sama kansainvälinen yleishyödyllinen yhteisö, joka ylläpitää muitakin internet-teknologioita. Se ei myöskään tuota yhtä ainoaa tiedostoa, vaan ennemminkin joukon kooditiedostoja ja kuvia, mikä toisinaan aiheuttaa haasteita julkaisujen tallentamisessa tai siirtämisessä internetyhteyden ulkopuolella. Rajoitteistaan huolimatta HTML5 on kuitenkin tämän hetken vallitseva verkkodigijulkaisujen julkaisuformaatti. Se toimii kaikilla uudemmilla selaimilla – myös mobiililaitteissa – eikä vaadi mitään liitännäisten asentamista. Se mahdollistaa myös hyvin monenlaisten rikastettujen julkaisujen valmistamisen.
Lumoavan digijulkaisu syntyi HTML5-tekniikalla.
Näköisjulkaisu vai rikastettu näköisjulkaisu?
Näköisjulkaisu on painetun julkaisun digitaalinen kopio täsmälleen samalla sisällöllä kuin alkuperäinen. Nyt kuitenkin tarjolla on myös rikastettu versio, jolloin samat materiaalit huomioidaan e-julkaisussa, mutta niiden lisäksi voit saada ylimääräisiä kuvia, videoita, kokonaisia artikkeleita ja paljon muuta. Voit myös johdatella rikastetussa versiossa asiakkaasi sivuillesi tai tuotteiden pariin verkkokauppaan. Molemmissa on etunsa ja molemmat ovat toteutettavissa.
Omalle palvelimelle vai avaimet käteen -periaatteella?
Yksi päätettävä asia digijulkaisujen kanssa on myös julkaisun fyysinen sijaintipaikka. Standardinmukaisesti toteutetun julkaisun voi sijoittaa yleensä lähes mille tahanssa www-palvelimelle, esimerkiksi samalle, missä yrityksen omat nettisivut sijaitsevat. Tällöin yrityksellä on luonnollisestikin itsellään kontrolli siihen, milloin julkaisu näkyy ulospäin ja milloin se mahdollisesti poistetaan. Yritys myös vastaa siitä, että palvelinkapasiteetti riittää asianmukaiseen käyttöön.
Toinen mahdollisuus on ostaa julkaisun mukana niin kutsuttu hostaus (hosting). Tällöin palveluntarjoaja sijoittaa digijulkaisun tähän tarkoitukseen varattuun julkaisuympäristöön ja vastaa siitä, että julkaisu näkyy silloin, kun sen pitää näkyä. Useimmiten tässä vaihtoehdossa on huomioitu myös mahdollisuus siihen, että käyttäjämäärä kasvaa hetkellisesti todella suureksi, kuten vaikka kampanjan ajaksi.
Hostaus tai tuttavallisesti houstaus on kasvattanut suosiotaan viime vuosina ja ainakin meillä Granolla se on ylivoimaisesti suosituin julkaisutapa.
Täysin julkinen e-julkaisu vai salainen?
Oletko teettämässä e-julkaisua, joka ei ole tarkoitettu kaikille? Onnistuu! Salasanasuojaus on oiva ja turvallinen keino rajoittaa julkaisua.
Erityisominaisuudet apuun brändättyyn e-julkaisuun
Toisinaan digijulkaisuun tarvitaan myös erilaisia erityisominaisuuksia, joiden avulla käyttöliittymä saadaan näyttämään yrityksen graafisten ohjeistusten mukaiselta. Kuitenkin on hyvä huomioida, että ihan kaikki julkaisualustat eivät taivu tähän. Tämä kannattaa selvittää ennen kuin julkaisua toteutetaan, jotta yrityksesi brändi ei jää toteutuksen jalkoihin. Granon eJulkassa voidaan brändinhallinnan peruselementtejä muokata toiveiden mukaisesti. Näitä ovat muun muassa värit, logot ja käyttöliittymäpainikkeet.
Jos digijulkaisuja on paljon, saatetaan myös haluta sijoittaa julkaisut eräänlaiseen digitaaliseen lehtihyllyyn, mistä lukija löytää helposti kaikki tarjolla olevat vaihtoehdot. Granolla tämä vaihtoehto kulkee nimellä eJulkka Pro.
Digi ja printti kävelevät käsi kädessä
E-julkaisu vai painettu versio? Mitä jos ottaisi molemmat? Ne eivät poissulje, vaan paremminkin täydentävät toisiaan. Meiltä löydät digin ja printin samasta paikasta, helposti avaimet käteen -periaatteella yhden katon alta!
Juttu on julkaistu alun perin 19.10.2018 ja sitä on päivitetty 10.11.2023. Jutun on alun perin kirjoittanut Petteri Paananen.
