SaaS, DAM, PIM – What? 9 järjestelmätermiä, jotka sinun tulisi ottaa haltuun

Vielä vähän aikaa sitten toimistotyöntekijälle riitti, että osasi käyttää Office-ohjelmia edes jonkun verran. Sillä pärjäsi tietoteknisessä mielessä pitkälle. Toisin on nykyään. Palavereissa vilahtelee mitä erilaisempia termejä sekä kirjainyhdistelmiä ja on verrattain noloa, jos niistä ei tiedä mitään. Vaan eipä hätää, tässä tiivistelmä yleisimmistä kirjainyhdistelmistä ja vähän muustakin järjestelmiin liittyvistä mystisistä termeistä. Tämän luettuasi olet toimistosi kirjainyhdistelmä-guru ja voit briljeerata tiedoillasi jo seuraavassa palaverissa.

DAM

Digital Asset Management eli aineistohallinta on kaikenlaisten digitaalisten aineistojen (kuvat, dokumentit, videot yms.) tallentamiseen tarkoitettu järjestelmä. Parhaiten DAM toimii jos tiedostot on tallennettu jonkinlaiseen järkevään kansiopuuhun ja aivan loistavaa on jos niissä on mukana myös ns. semanttista tietoa tiedoston sisällöstä (ks. kohta metadata). 

Aineistohallinnan avulla tiedostoja voidaan jakaa julkisesti tai vain jollekin tietylle käyttäjäryhmälle. Moderneista järjestelmistä aineistoja voidaan hakea myös rajapintojen (ks. kohta API) kautta toisiin järjestelmiin, esim. tuotekuvia verkkokauppaan.

Metadata 

Sana meta tulee latinan kielestä ja tarkoittaa jotakin jonkun sisällä. Eli metatieto tarkoittaa tietoa tiedon sisällä. Metadata on erityisen tärkeää digitaalisten aineistojen hallinnassa. Sen avulla voidaan tallentaa esim. kuvatiedostojen ja erilaisten dokumenttien mukaan tietoa siitä mitä tiedostot sisälsivät. Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi se milloin tiedosto on luotu, kuka sen on luonut ja kuka omistaa tekijänoikeuden.

Lisäksi tiedostoon voidaan lisätä myös ns. "tägejä", jotka voivat kertoa vaikkapa sen missä kuva on otettu, mitä tai ketä se esittää ja esim. tuotekuvissa tuotteen tuote- ja EAN-koodit. Näitä kaikkia tietoja voidaan käyttää hyväksi erilaisissa kehittyneissä hauissa ja automaatioissa.

PIM

Product Information Management eli tuotetietojärjestelmä pitää sisällään monipuolista tietoa järjestelmän haltijan tuotteista. Mitä enemmän yrityksellä on tuotteita, sitä tärkeämmäksi tuotetietohallinnan merkitys muodostuu. Tuotetietojärjestelmissä on tyypillistä myös se, että tuotteiden välille voidaan muodostaa relaatioita, esim. vasaran kanssa relaatiossa voi olla erilaisia nauloja. PIM saattaa toimia myös lähteenä erilaisille markkinointiprosesseille, kuten verkkokaupalle. Kun tuotteen tietoja muutetaan PIM:ssä, uusi tieto päivittyy kaikkiin niihin paikkoihin jotka hakevat tietonsa PIM:stä.

ERP

Enterprise Resource Planning eli toiminnanohjausjärjestelmä on tietojärjestelmä, johon sisältyy tyypillisesti esim. tuotantoa, jakelua, varastonhallintaa, laskutusta ja kirjanpitoa ohjaavia toimintoja. ERP-järjestelmään voi sisältyä esim. palkan­laskentaa, kirjanpitoa, reskontraa, varastonhallintaa sekä tuotannonohjausta. Osiot ovat usein erillisiä moduuleita, joita voidaan ostaa ja ottaa käyttöön vaiheittain. 

Tietoja voidaan usein siirtää ERP:stä  myös muihin järjestelmiin erilaisten rajapintojen kautta. 

CMS

Content Management System eli sisällönhallinta on yleisnimitys järjestelmälle, joka palvelee kokonaisuuden hallintaa sen sijaan, että olisi keskittynyt pelkästään johonkin yksittäiseen osa-alueeseen. Ideana on, että sisältö tuotetaan vain kerran muodossa, joka ei ole riippuvainen lopullisen julkaisun muodosta vaan samaa sisältöä voidaan käyttää monessa eri kanavassa (ks. kohta Omnichannel).

Sisällönhallinta jakautuu tyypillisesti sisällön tuottamisen/muokkaamisen, tallentamisen ja julkaisemisen  mahdollistaviin työkaluihin. Pienemmissä kokonaisuuksissa kaikki käytettävä sisältö voi olla tallennettuna samaan järjestelmään, tai aineistoa voidaan myös hakea muista lähteistä, esim. DAM-järjestelmistä. Sisällönhallintatyökaluilla voidaan ylläpitää esim. www-sivujen tai blogien, aikakausi- tai sanomalehtien, erilaisten markkinointimateriaalien muuttuvia sisältöjä.

Omnichannel

Omnichannel eli monikanavaisuus on 2000-luvun trendisana. Se tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että pyritään luomaan yhdestä sisällöstä mahdollisimman tehokkaasti julkaistavaa materiaalia moneen eri kanavaan. Monikanavaisuus liittyy usein markkinointiin, jolloin kanavia voivat olla erilaiset painetut ja digitaaliset markkinointimateriaalit, kuten esitteet, kuvastot, hinnanmerkintä, digitaaliset näytöt, verkkokauppa ja sosiaalinen media. Monikanavaisuus termiä käytetään myös julkaisumaailmassa kuvaamaan sitä, että yhdestä sisällöstä saadaan julkaistua esim. painettu lehti, digitaalinen julkaisu ja verkkosivut.

API

Application Programming Interface eli rajapinta tarkoittaa pientä ohjelmanpätkää, jonka avulla järjestelmään voidaan ottaa vastaan tai siitä voidaan lähettää toisiin järjestelmiin tietoa. Usein APIn kautta voidaan myös suorittaa järjestelmän sisäisiä toimenpiteitä menemättä sisälle järjestelmän hallintaan.

Rajapintoihin liittyy myös käsite API-ekonomia (API Economy) joka tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että jokaisen järjestelmän ei tarvitse pystyä tekemään itsenäisesti kaikkea, vaan rinnakkaisesta järjestelmästä voidaan "lainata" käyttöön ominaisuuksia rajapintojen kautta. Tämä keventää järjestelmien kehitystarvetta parhaimmillaan huomattavasti. Esimerkkejä rajapintojen kautta toimivista palveluista ovat esim. matkanvälityspalvelut kuten Trivago ja Momondo, erilaiset paikannuspalvelut kuten Google Maps sekä sosiaalisen median rajapinnat kuten Twitter ja Facebook APIt, joiden kautta voi liittää sosiaalisen median toimintoja vaikkapa omille blogisivuilleen.

SaaS 

Software as a Service eli ohjelmisto palveluna. Vielä joitakin vuosia sitten lähes kaikki tietokoneella tehtävät asiat tehtiin tietokoneelle asennettujen ohjelmistojen avulla. Tällaisia olivat esim. tekstinkäsittely-, kuvanmuokkaus- tai vaikkapa taloushallinto-ohjemat. Rutkasti nopeutuneet verkkoyhteydet ovat tuoneet pikkuhiljaa rinnalle ja ohikin uuden tavan asentaa ohjelmistot palvelimelle, jolloin niitä voidaan käyttää jopa www-selaimen kautta, ilman että työasemalle tarvitsee asentaa yhtään mitään. Samalla ohjelmistotarjonta on monipuolistunut räjähdysmäisesti ja myös hinnoittelumalli on muuttunut aiemmasta kertaluonteisesta lisenssimaksusta enemmän suuntaan, jossa ei niinkään makseta ohjelmiston omistamisesta vaan käytöstä, useimmiten säännöllisillä kuukausi- tai vuosimaksuilla.

Cloud

Cloud eli pilvipalvelu liittyy edelliseen. Pilvipalvelu on oikeastaan moderni nimitys palvelimelle sijoitetulle ohjelmistolle tai muulle vastaavalle palvelulle. Ohjelmistojen lisäksi pilveen voidaan sijoittaa esim. erilaisia alustoja, joiden päälle pilviasiakkaat voivat rakentaa omia palveluitaan. Pilvipalvelu poistaa myös tarpeen hankkia omaa palvelinlaitteistoa eli ns. "rautaa", koska ohjelmistot pyörivät yleensä nimenomaan pilvipalvelun tarjoajan ylläpitämillä palvelimilla. Joistakin SaaS-tyyppisistä ohjelmistoista voi tosin hankkia myös ns. on-premise-version, joka asennetaankin omalle palvelimelle, mutta tällöin ei luonnollisestikaan ole kysymys enää pilvipalvelusta.

Kuten huomaat niin kirjainyhdistelmien ja termien takaa paljastuu ihan järkeenkäypää uutta modernia teknologiaa. Jos olet kiinnostunut saamaan lisätietoa edellä mainituista niin ota yhteyttä meihin Granolla, meillä on kirjainyhdistelmät ja niiden takana olevat teknologiat hallussa.