Printtiviestit kiinnostavat myös nuoria ikäluokkia

Lue juttusarjan edellinen osa tästä.

Väite 4: Diginatiivit eivät käytä painotuotteita

Teini-ikäisiä on nykyisin mahdoton irrottaa älypuhelimistaan. Käteen liimautunut kännykkä ei kuitenkaan tarkoita, että nuoret ikäpolvet pitäisivät painotuotteita yhdentekevinä. Aihetta on viime vuosina käsitelty useissa tutkimuksissa.

Esimerkiksi Posti ja IRO Research tiedustelivat alkuvuonna 2018 suomalaisten kuluttajien odotuksia kohdennetusta kanta-asiakasviestinnästä eri kanavissa. Tulokset kertovat, että kuluttajat ovat tyytyväisimpiä postitse tulevien viestien määrään.

74 prosenttia kuluttajista ilmoitti saavansa osoitteellista printtimarkkinointia joko sopivasti tai liian vähän. Vain 21 prosenttia sanoi saavansa sitä liikaa. Kaikkein positiivisimmin printtiviesteihin suhtautuivat 18–24 -vuotiaat.

Printti ei huku mobiili- ja nettiviestien tulvaan

Nuoria ikäluokkia ei välttämättä ole helpompi tavoittaa digitaalisen median kautta. Vuonna 2016 USPS tutki, miten amerikkalaiset milleniaalit suhtautuvat suorapostituksiin. Kävi ilmi, että lähes kaksi kolmasosaa (64 %) milleniaaleista lukisi hyödyllisen tiedon mieluummin printtinä.  

Sekä milleniaalit että Z-sukupolveen kuuluvat ovat tutkimusten mukaan kiinnostuneet printtimediasta myös siksi, että se on heille eksoottinen kanava. Paperimedia tarjoaa heille kokemuksen, joka erottuu jokapäiväisestä mobiili- ja nettikäytöstä.

– Printti, esimerkiksi julkaisu tai postiluukusta putoava suoramainos, voi nykyisin olla brändeille tehokas tapa tulla huomatuksi jokapäiväisen digitaalisen hälyn läpi, toteaa Markus Jensen-Eriksen.

Monet aihetta tutkineet ovatkin ryhtyneet kutsumaan Z-sukupolveen kuuluvia ”omnikanavaiseksi sukupolveksi”. He korostavat, että nuorten ikäluokkien tavoittamiseksi ja aktivoimiseksi kannattaa käyttää digitaalisten ja fyysisten markkinointikanavien yhdistelmiä.