Tiina Karppinen: samat markkinoinnin haasteet meillä ja muualla

Kävin tällä viikolla Lontoossa tutustumassa Technology for Marketing and ad:tech London -tapahtumaan. Samassa hallissa pidettiin yhtä aikaa myös eCommerce Expo, ja retail-puolen haasteet ja näkymät olivat aiheina myös ad:tech-tapahtuman seminaareissa.

Täältä Suomen markkinasta käsin katsottuna voi todeta, että haasteet ja puheenaiheet ovat meillä sekä Lontoossa hyvinkin samat. Toki isoimmat B2C-brändit Lontoossa ovat hyvinkin pitkällä siinä, miten eri markkinointiteknologioita hyödynnetään ja markkinointia mitataan, mutta tämän aiheen ympärillä haasteet ovat hyvin identtiset meillä ja muualla. Ei siis hätää, vaikka välillä tuntuukin, että tulemme muita perässä teknologian, sisällön ja mitattavuuden suhteen. 

Puheenaiheiksi nousivat myynnin ja markkinoinnin yhteinen data ja sen hyödyntäminen läpinäkyvästi. Tähän liittyen tarjolla olikin erilaisia ratkaisuja datan visualisointiin ja yhteisen ymmärryksen luomiseen. Myös markkinoinnin tuloksellisuus ja "miten ylin johto vakuutetaan markkinoinnista investointina" saivat omat puheenvuoronsa. Kuten aina: sisäinen viestintä, yhteinen kieli ja samat mitattavat tavoitteet ovat keskiössä.

Sisältömarkkinoinnin rooli?

Sisältömarkkinointi nousi selvästi yhdeksi tapahtuman keskeisemmäksi aiheeksi ja näihin seminaareihin jonotettiin sisään. Sisältömarkkinoinnin merkitys ja rooli kasvavat edelleen ja sisältömarkkinoinnin pariin syntyy täysin omia tiimejä. Oman sisältömarkkinoinnin strategia korostuu viimeistään nyt ja on ymmärrettävä, että sisältömarkkinoinnilla kasvatetaan liidien lisäksi erityisesti brändiä ja haetaan syvempää luottamusta asiakkaiden ja sidosryhmien parissa. Sisältömarkkinoinnin tekemiseen on ruvettu palkkamaan journalistitaustaisia tekijöitä. Tämä on ihan perusteltu suunta, sillä sisältömarkkinoinnissa perinteinen mainosjargonia ei vaan toimi.

Sisältömarkkinoinnin haasteet ovat eksponentiaalisesti kasvava sisällön tuottamisen tarve, personointi ja saman materiaalin muokkaaminen eri kanaviin. Tässä kohdin maailmalla on enemmän volyymiä. Esimerkkinä oli muun muassa yksittäinen Instagram-kampanja, jossa yhdestä kampanjasta tehtiin sata eri versiota, että sitä päästiin testaamaan ja optimoimaan. Testi osoitti, että markkinointitiimillä oli hyvin eri näkemys parhaista versioista verrattuna mihin kohderyhmät sitoutuivat. Tästä johtuen isot brändit miettivät yhä enemmän miten sisällön tuottamisessa hyödynnetään omaa asiakaskuntaa. Markkinoijan näkökulmasta yksittäisetkin henkilöt alkavat kiinnostaa tuottajan sekä jakajan roolissa, sillä tutkitusti sitoutuminen oli parasta mikrokohderyhmissä. 

Mainoskampanja kymmenessä minuutissa keinoälyn avulla

Sisältömarkkinointiin liittyen jään odottamaan mielenkiinnolla, miten keinoäly ottaa jatkossa roolia. Olin demoesittelyssä, jossa yhdisteltiin useampia yksittäisiä keinoälytoteutuksia kokonaisuudeksi, joka teki kymmenessä minuutissa kokonaisen mainoskampanjan. Keinoäly tuotti kampanjan mainokset, varioi ne yhdellä alustalla useisiin eri kanaviin, ehdotti budjettia ja julkaisun jälkeen vielä optimoi mainoksia sen pohjalta miten ne kiinnostivat kohderyhmiä. Tässä ei enää ole kyse rutiinitoimintojen automatisoinnista vaan aidosti lisäarvon tuottamisesta. Ja kyseinen startup-yritys oli ollut toiminnassa vasta 10 kuukautta. Huimaa.