Digitointi on tarkkaa käsityötä – SLS tyytyväinen Granoon

Monissa kulttuuriperintöorganisaatioissa pohditaan parhaillaan, miten kulttuuriperintöaineisto turvataan poikkeuksellisissa olosuhteissa. SLS digitoi vuoteen 2026 mennessä muun toiminnan ohessa noin 600 000 sivua kansallisesti merkittävää arkistoaineistoa.

Arkistoaineiston turvaaminen yleisön ja tutkijoiden käyttöön on SLS:n ydintehtävä. Viime aikoina teema on noussut poikkeuksellisen ajankohtaiseksi epävakaan maailmantilanteen takia.

Projektin kestoksi arvioitiin kolme vuotta, ja siihen liittyi tarkkoja digitoimisvaatimuksia. Toteuttajaksi valikoitui Grano, jonka ammattitaitoa ja kärsivällisyyttä on erityisesti kiitelty aiemmissa vastaavissa hankkeissa.

SLS (Svenska litteratursällskapet i Finland) on perustettu vuonna 1885, ja seuran tehtävänä on säilyttää, tutkia ja välittää tietoa Suomen ruotsinkielisestä kulttuurista. Koska SLS on tieteellinen ja perintekäs seura, sen fyysinen arkisto on valtava ja sen digitoimiseen liittyy paljon vaatimuksia.

Camilla Englund toimii digitointikoordinaattorina ja kiittelee Granon ammattitaitoa.

– Meillä oli mittava projekti, joka kattoi satoja tuhansia yksittäisiä pintoja. Granolta löytyi tarvittavat tilat, henkilökunta ja osaaminen, jotta materiaaliamme voitiin digitoida kokopäiväisesti kolmen vuoden ajan, Camilla kuvailee projektin laajuutta.

Digitointi nopeuttaa tiedonhakua

Arkistonhoitaja Ilmari Sivonen on samaa mieltä laadusta ja korostaa Granon tekemän digitoinnin helpottavan hänen päivittäistä työtään.

– Digitaalisen materiaalin kanssa työskentely on mutkatonta ja säästää aikaa. On helppo löytää tietty dokumentti yksinkertaisella avainsanahaulla, kun aineisto on digitoitu asianmukaisesti, Ilmari kertoo.

Ennen digitointia yhden dokumentin etsimiseen fyysisestä arkistosta on kulunut moninkertainen aika.

Työn jälki on ensiluokkaista            

Oikein tehdyllä digitoinnilla varmistetaan, että dokumentit ovat luotettavasti säilytettynä tulevillekin sukupolville. Camilla korostaa, että arkistoaineistolla on erityiset kriteerit, jotka digitoinnissa on täytettävä ja Grano on pystynyt tuottamaan haluttua laatua koko projektin ajan.

– Granolla ollaan tarkkoja, mukautuvia ja kärsivällisiä, Camilla sanoo.

Myös Ilmari on ollut tyytyväinen Granon työhön.

– Kun olemme esittäneet pieniä korjauspyyntöjä jo digitoituihin materiaaleihin, he ovat reagoineet nopeasti. Kaikki on nopealla aikataululla korjattu pyyntöjemme mukaisiksi, Ilmari kertoo.

Camilla nyökkää ja jatkaa:

– Yhteistyö on sujunut hyvin. Me olemme oikein tyytyväisiä Granoon.

Hankkeessa on digitoitu tai tullaan digitoimaan muun muassa seuraavia aineistoja:

• SLS:n vanhimmat perinnekokoelmat, jotka kuvaavat 1800- luvun ja 1900-luvun alun kansanelämää Suomen ruotsinkielisillä alueilla. Aineisto on osa Unescon kansallista Maailman muisti -rekisteriä. Vastaavaa aineistokokonaisuutta ei ole tallennettuna missään muussa arkistossa.
• Suomenruotsalaisten varhaisten modernistikirjailijoiden arkistot, joihin kuuluu muun muassa Elmer Diktoniuksen aineistoja.
• J.L. Runebergin ja hänen perheensä arkistoaineistot, esimerkiksi kansallisrunoilijan sekä hänen vaimonsa Fredrika Runebergin käsikirjoitukset.
• Kuvataiteilija Ellen Thesleffin ja hänen perheensä arkisto, johon kuuluu kattava kirjeenvaihto perheenjäsenten kesken.
• Taiteilija Albert Edelfeltiä ja hänen perhettään koskevaa aineistoa. Kokoelmaan kuuluu useita Albert Edelfeltin sisarilleen sekä pojalleen Erikille lähettämiä kirjeitä. Kirjeissä kuvaillaan muun muassa pariisilaista elämää ja suomalaista politiikkaa.
• Kirjailija Sally Salmisen arkistoaineistoa, esimerkiksi Katrina-romaanin käsikirjoitus.
• Kirjailija, taidehistorioitsija Göran Schildtin arkisto, johon kuuluu runsaasti matkakuvia ja filmejä sekä lokikirjoja purjehduksilta Daphne-veneellä.